Force 170 954422 - Hitsauskone Telwin - Ilmainen käyttöohje ja opas

Tuotetyyppi	Invertterihitsauskone TIG DC (LIFT-sytytys) ja MMA
Merkki	Telwin
Malli	Force 170 954422
Luokka	Hitsauskone
Sähkönsyöttö	Yksivaiheinen, 230 V ~ 50/60 Hz
Hitsausvirta (MMA)	10 - 170 A (säädettävä)
Hitsausvirta (TIG)	10 - 170 A (säädettävä)
Hitsausprosessit	TIG DC (LIFT), MMA (päällystetyt elektrodit)
Sisäänrakennetut toiminnot	Hot Start, Arc Force, VRD (jännitteen vähennys tyhjäkäynnillä), Anti-Stick
Säädöt	Tilavalinta (MMA/TIG), virran säätö kooderilla, Hot Start/Arc Force/VRD-parametrit
Näyttö	Aakkosnumeerinen näyttö LED-merkkivaloilla
Suojaukset	Lämpö, ylijännite/alijännite, oikosulku lähdössä
Jäähdytys	Pakotettu tuuletus
Arvioitu paino	12 kg
Arvioidut mitat (P x S x K)	400 x 200 x 300 mm
Toimitukseen sisältyvät lisävarusteet	Virtajohto 2P+T-pistokkeella, kuljetuskahva
Valinnaiset lisävarusteet	MMA-sarja, TIG-sarja (poltin, argonpullon adapteri, paineenalennin), itsestään tummuva hitsauskypärä, paluukaapeli
Säännöllinen huolto	Sisätilojen pölyn puhdistus, liitäntöjen tarkastus, polttimen ja letkujen tarkistus
Korjattavuus	Varaosat saatavilla (poltin, kaapelit jne.), tekninen tuki
Takuu	12 kuukautta käyttöönotosta (todistus vaaditaan)
Turvallisuusstandardit	EN 60974-1, EN 60974-9, luokka A (ammattikäyttö)

Usein kysytyt kysymykset - Force 170 954422 Telwin

Mitä hitsaustyyppejä voin tehdä Telwin Force 170:llä?

Telwin Force 170 mahdollistaa TIG DC-hitsauksen (LIFT-sytytyksellä) ja MMA-hitsauksen (rutiili-, happo- ja emäspäällystetyt elektrodit).

Kuinka hitsausvirta säädetään?

Käännä etupaneelin kooderia (5) hitsausvirran säätämiseksi. Voit myös muuttaa Hot Start- ja Arc Force-asetuksia pitämällä valintapainiketta (1) painettuna.

Mitä tarkoittaa etupaneelin keltainen merkkivalo?

Keltainen merkkivalo (LED 4) ilmaisee laitteen tilapäistä estoa, joka johtuu lämpösuojauksesta, ylijännitteestä/alijännitteestä tai Anti-Stick-toiminnosta. Odota jäähtymistä tai tarkista verkkojännite.

Kuinka kaari sytytetään TIG-tilassa?

TIG LIFT -tilassa aseta volframielektrodin kärki työkappaleelle, paina kevyesti, ja nosta sitä sitten varovasti 2-3 mm. Kaari syttyy automaattisesti.

Mikä on oikea napaisuus MMA-hitsaukselle?

Useimmat päällystetyt elektrodit kytketään elektrodipihdin positiiviseen (+) napaan. Tarkista valmistajan ohjeet elektrodien pakkauksesta.

Kuinka TIG-polttimesta huolehditaan?

Tarkista säännöllisesti suuttimen, elektrodin ja kaasuhajottimen kunto. Puhdista tai vaihda kuluneet osat. Varmista kaasuliitäntöjen tiiviys.

Voinko käyttää laitetta ulkona sateessa?

Ei. Älä koskaan käytä hitsauskonetta kosteissa tiloissa, märillä pinnoilla tai sateessa. Tämä aiheuttaa sähköiskun vaaran.

Mitä tehdä, jos laite ei käynnisty?

Tarkista, että pääkytkin on ON-asennossa, virtajohto on kytketty oikein ja ettei verkon sulake tai katkaisija ole lauennut. Jos ongelma jatkuu, ota yhteyttä huoltoon.

Mikä on MMA-hitsauksen vaiheittainen menettely?

1. Kytke elektrodipihti positiiviseen (+) napaan ja maadoituspihti negatiiviseen (-) napaan. 2. Valitse MMA-tila. 3. Säädä virta elektrodin halkaisijan mukaan. 4. Pidä maskia, hankaa elektrodia työkappaleeseen kuin tulitikkua kaaren sytyttämiseksi. 5. Pidä kaaren pituus yhtä suurena kuin elektrodin halkaisija. 6. Täytä hitsipalon lopussa kraateri ja siirrä elektrodi pois.

Mistä löydän varaosat?

Varaosat (poltin, kaapelit, elektrodit jne.) ovat saatavissa valtuutetuilta Telwin-jälleenmyyjiltä tai huoltopalvelun kautta. Kaikissa tiedusteluissa ole varustettu rekisteröintinumero, joka on tyyppikilvessä.

KÄYTTÖOHJE Force 170 954422 Telwin

(FI) Ammattihitsauslaitteet vaihtosuuntaajalla TIG-DC, MMA.

4.1 LOHKOKAAVIO .... 55 4.1.1 Hitsauslaite LIFT-sytytyksellä (KUVA B).... 55

4.2 OHJAUSLAITTEET, SÄÄTÖ JA KYTKENTÄ....55 4.2.1 KOMPAKTI hitsauslaite LIFT-sytytyksellä....55 4.2.1.1 Etupaneeli (KUVA C)....55

4.2.1.2 Takapaneeli (KUVA D).... 55

1. ASENNUS 55

5.1 KOKOAMINEN .... 55 5.1.1 Paluukaapelin ja pihdin kokoaminen (KUVA E).... 55 5.1.2 Hitsauskaapelin ja elektrodin kannatinpihdin kokoaminen (KUVA F).... 55

5.2 HITSAUSLAITTEEN NOSTOTAPA....55 5.3 HITSAUSLAITTEEN SIJOITUS....55

5.4 KYTKENTÄ SÄHKÖVERKKOON 55 5.4.1 Pistoke ja pistorasia 55

5.5 HITSAUSPIIRIN KYTKENNÄT....55 5.5.1 TIG-hitsaus....55 5.5.2 MMA-hitsaus....55

1. HITSAUS: MENETTELYN KUVAUS 56

6.1 TIG-HITSAUS....56 6.1.1 Pääperiaatteet....56 6.1.2 Menettely (LIFT-sytytys)....56

6.2 MMA-HITSAUS .... 56 6.2.1 Pääperiaatteet .... 56 6.2.2 Menettely .... 56

1. HUOLTO 56

7.1 TAVALLINEN HUOLTO....56 7.1.1 Poltin....56 7.2 ERIKOISHUOLTO....56

1. VIKAHAKU....56

TEOLLISUUS- JA AMMATTIKÄYTTÖÖN TARKOITETUT TIG- JA MMA-INVERTTEREIHITSAUSKONEET.

Huom.: jatkossa käytetään pelkkää nimitystä "hitsauskone".

1. KAARIHITSAUKSEN YLEINEN TURVALLISUUS

Hitsauskoneen käyttäjän on tunnettava riittävän hyvin koneen turvalline käyttötapa sekä kaarihitsaustoimenpiteisiin liittyvät vaaratekijät ja varotoi sekä tiedettävä, kuinka toimia hätätilanteissa.

(Katso myös normi "EN 60974-9: Kaarihitsauslaitteet. Osa 9: Asennus ja käyttö").

• Vältä suoraa kontaktia hitsausvirtapiirin kanssa, sillä generaattorin tuottama tyhjäkäyntijännite voi olla vaarallinen.
• Sammuta hitsauskone ja irrota se sähköverkosta ennen hitsauskaapelien kytkemistä tai minkään tarkistus- tai korjaustyön suorittamista.
• Sammuta hitsauskone ja irrota se sähköverkosta ennen hitsauspolttimen kuluneiden osien vaihtoa.
• Suorita sähkökytkennät yleisten turvallisuusmääräysten mukaan.
• Hitsauskone tulee liittää ainoastaan syöttöjärjestelmiin, joissa on maadoitukseen liitetty neutraalijohdin.
• Varmistaudu siitä, että syöttötulppa on oikein maadoitettu.
• Älä käytä hitsauskonetta kosteissa tai märissä paikoissa äläkä hitsaa sateessa.
• Älä käytä kaapeleita, joiden eristys on kulunut tai joiden kytkennät ovat löysät.

• Älä hitsaa säillöltä tai putkla, jotka ovat sisältäneet helposti syttyviä alnelta ja kaasumaisia tai nestemäisiä polttoaineita.
• Älä työskentele materiaaleilla, jotka on puhdistettu klooriliuoksilla, tai niiden läheisyydessä.
• Älä hitsaa paineen alaisten säiliöiden päällä.
• Poista työskentelyalueelta kaikki helposti syttyvät materiaalit (esim. puu, paperi jne.).
• Huolehdi, että kaaren läheisyydessä on riittävä ilmanvaihto tai muu järjestelmä hitsaussavujen poistamiseksi; hitsaussavujen altistusrajat on arvioitava systemaattisesti niiden koostumuksen, pitoisuuden ja altistuksen keston mukaan.
• Älä säilytä kaasupulloa (jos sitä käytetään) lämmönlähteiden lähellä tai auringon paisteessa.

- Käytä sopivaa sähkönerlstystä hitsauspälle, työstettävälle kappaleelle sekä mahdollisille maadoitetuille metalliosille, jotka ovat lähettyvillä (niitä voidaan koskettaa).

Tämä on normaalisti mahdollista käsineillä, jalkineilla, päähineellä ja silhen tarkoitetuilla varusteilla sekä eristäviä jalkatukia tai mattoja käyttämällä.

- Suojaa aina silmät siihen tarkoitetuilla suojalaseilla, jotka ovat yhdenmukaisia normien UNI EN 169 tai UNI EN 379 kanssa ja koottu naamareille tai kypärlin, jotka ovat yhdenmukaisia normin UNI EN 175 kanssa.

Käytä tarkoituksenmukaisia syttymättömiä suojavarusteita (yhdenmukais normin UNI EN 11611 kanssa) sekä hitsauskäsineitä (yhdenmukalsia normin UNI EN 12477 kanssa) väittäen altistamasta ihoa kaaren tuottamille ultravioletti- ja infrapunasäteille; suojauksen täytyy olla samanlainen väliseinien tai heijastamattomien kankaiden avulla muille kaaren lähellä oleville ihmisille.

- Meluisuus: Jos erityisen intensiivisten hitsaustöiden takia havaitaan päivittäinen henkilön altistumistaso (LEPd), joka on sama tai yli 85 dB(A), on pakollista käyttää asianmukaisia henkilönsuojavälineitä (Taul. 1).

- Hitsausvirran kulku aiheuttaa sähkömagneettisten kenttien (EMF) syntymisen hitsauspiirin ympäristössä.

Sähkömagneettiset kentät voivat aiheuttaa häiriötä muutamien lääkinnällisten laitteistojen kanssa (esim. tahdistin, hengityslaiteet, metalliproteesit jne.). On sovellettava asianmukaisia suojakeinoja näiden laitteiden käyttäjille. Esimerkiksi on kiellettävä pääsy hitsauslaiteen käyttöalueelle.

Tämä hitsauslaite vastaa ainoastaan teollisuusympäristössä ammattikäyttöön tarkoitetulle tuotteelle asetettua teknistä standardia. Vastaayuutta ei taata

perusraja-arvoissa henkilöiden sähkömagneettikentille altistumiseen liittyen kotitalousympäristössä.

Käyttäjän on tehtävä seuraavat toimenpiteet niin, että vähennetään sähkömagneettikentille altistumista:

- Kiinnitä kaksi hitsauskaapelia yhdessä mahdollisimman lähelle. net Pidä rakenteen pää ja runko mahdollisimman kaukana hitsauspiiristä.

- Älä koskaan kierrä hitsauskaapeleita rakenteen ympärille.

- Älä hitsaa rakenteen ollessa hitsauspiirin keskellä. Pidä molemmat kaapelit rakenteen samalla puolella.

- Liitä hitsausvirran paluukaapeli hitsattavaan kappaleeseen mahdollisimman lähelle tehtävää liitosta.

- Älä hitsaa hitsauslaitteen lähellä, istuen tai nojaten siihen (minimietäisyys: 50cm).

- Älä jätä ferromagneettisia esineitä hitsauspiirin lähelle.

- Minimietäisyys d=20cm (Kuva N).

- A-luokan laitteistot:

Tämä hitsauslaite vastaa ainoastaan teollisuusympäristössä ja ammattikäyttöön tarkoitetulle tuotteelle asetettua teknistä standardia. Sähkömagneettista yhteensopivuutta ei taata kotitalouskäyttöön varattuun matalajännitteiseen sähköverkkoon suoraan kytketyissä rakennuksissa.

LISÄVAROTOIMET HITSAUSTOIMENPITEET

JOTKA SUORITETAAN:

- Ympäristössä, jossa on lisääntynyt sähköiskun vaara.

- Ahtaissa tiloissa.

- Helposti syttyvien tai räjähdysherkkien materiaalien läheisyydessä.

TÄYTYY arvioida etukäteen vastaavan asiantuntijan toimesta ja ne on aina suoritettava muiden koulutuksen saaneiden henkilöiden läsnäollessa, jotta nämä voivat auttaa mahdollisessa hätätilanteessa.

ON KÄYTETTÄVÄ normin "EN 60974-9: Kaarihitsauslaitteet. Osa 9: Asennus ja käyttö" kohdissa 7.10; A.8; A.10 kuvattuja teknisiä suojavälineitä.

- Hitsaus on KIELLETTY käyttäjän jalkojen ollessa irti maasta ellei käytetä turvalavaa.

- ELEKTRODIN PIDINTEN JA POLTINTEN VÄLINEN JÄNNITE: useammalla hitsauskoneella yhtä kappaletta tai useampaa sähkölsesti kytkettyä kappaletta hitsattaessa kahden elektrodin pitimen ja polttimen välille voi syntyä vaarallinen tyhjäjännitteiden summa, joka saattaa ylittää sallitun rajan kaksinkertalsesti.

On välttämätöntä, että asiantunteva koordinaattori mittaa laitteiden avulla määrittääkseen, onko olemassa riski ja voidaanko käyttää sopivia suojakeinjoja, jotka kuvataan normin "EN 60974-9: Kaarlhitsauslaitteet. Osa 9: Asennus ja käyttö" kohdassa 7.9.

JÄÄNNÖSRISKIT

- VÄÄRÄ KÄYTTÖ: Hitsauskoneen käyttö muuhun kuin sille osoitettuun tarkoitukseen (esim. vesiputkiston sulattaminen) on vaarallista. - On kiellettyä käyttää käsikahvaa hitsauslaitteen ripustusvälineenä.

1. JOHDANTO JA YLEISKUVAUS

2.1 JOHDANTO

Nämä hitsauslaitteet toimivat virranlähteenä kaarihitsaukseen ja erityisesti TIG-hitsaukseen (DC) LIFT sekä MMA-hitsaukseen päällystetyillä elektrodeilla (rutili, happamat, emäksiset).

Hitsauslaitteen (INVERTER) erityisominaisuudet, kuten nopeus ja säädön tarkkuus, antavat loistavan hitsauslaadun.

Säätö "inverter"-järjestelmän kanssa virransyöttölinjan sisääntulossa (ensiö) määrittää lisäksi sekä muuntajan että tasausreaktanssin tilavuuden merkittävän vähentymisen mahdollistaen sellaisen hitsauslaitteen valmistamisen, jonka tilavuus ja paino ovat erittäin pieniä korostaen sen liikutettavuuden ja siirtämisen helppoutta.

2.2 TILATTAVAT LISÄVARUSTEET

- MMA-hitsauspakkaus.

- TIG-hitsauspakkaus.

- Argon-kaasúpullon sovitin.

- Paineenalennin.

- TIG-hitsauspää.

- Tummuva naamari: kiinteällä ja säädettävällä suodatinlasilla.

- Maadoitusliittimellä varustettu hitsausvirran paluukaapeli.

3. TEKNISET TIEDOT

3.1 TYYPPIKILPI (KUVA A)

Hitsauskoneen työsuoritusta koskevat tiedot löytyvät kilvestä esitettynä seuraavin symbolein, joiden merkitys selitetään alla:

1\~; vaihtojännite yksivaiheinen;

3\~: vaihtojännite kolmivaiheinen.

3- S-symboli: osoittaa, että hitsaustoimenpiteitä voidaan suorittaa ympäristössä, jossa on korkea sähköiskun vaara (esim. hyvin lähellä suuria metallimääriä).

1. Suoritettavan hitsaustoimenniteen symboli

5- Koneen sisäisen rakenteen symboli.
6- EUROOPPALAINEN kaarihitsauskoneiden turvallisuutta ja valmistusta käsittelevä viitestandardi.
7- Sarjanumero hitsauskoneen tunnistamista varten (välttämätön huollon, varaosien tilauksen ja tuotteen alkuperän selvityksen yhteydessä).
8- Hitsauspiirin toimintakyky:

- U.: Suurin tvhiäkäyntiiännite.

• I_2/U_2 : Normalisoitu vastaava virta ja jännite, jotka hitsauskone voi tuottaa hitsauksen aikana.
• X : Jaksoittainen suhde: Ilmoittaa sen ajan, jonka aikana hitsauskone voi tuottaa vastaavaa virtaa (sama palsta). Ilmoitetaan % - määräisenä, 10 minuutin kierron perusteella (esim. 60% = 6 työminuuttia, 4 minuutin tauko jne).
  Mikäli käyttökertoimet (arvokilvessä mainitut, viittavat ympäristön 40 asteen lämpötilaan) ylitetään, ylikuumenemissuojaus laukeaa (kone pysyy valmiustilassa, kunnes sen lämpötila palaa sallittujen rajojen puitteisiin).
• A/V-A/V : Ilmoittaa hitsausvirran säätöalueen (minimi - maksimi) kaaren vastaavalla jännitteellä.

9- Syöttölinjan týypilliset luvut:

• U. : Hitsauskoneen vaihtoiännite ja virran taaiuus (sallitut rajat ±10%):
• I ^1 : Suurin linian käyttämä virta
  1 max Tabellines as "46" vida
• I: Tenollinen syottovirta.

10- : Linjan suojaukseen tarkoitetun viivästetyn käynnistyksen sulakkeiden arvot.

11- Symbolit viittaavat turvallisuusnormeihin, joiden merkitys selitetään kappaleessa 1 "Kaarihitsauksen yleinen turvallisuus".

Huomautus: esitetty esimerkkikilpi kuvaa ainoastaan symbolien ja lukujen merkitystä, hallussanne olevan hitsauskoneen täsmälliset arvot on katsottava suoraan kyseisen hitsauskoneen kilvestä.

3.2 MUUT TEKNISET TIEDOT

- HITSAUSKONE: katso taulukkoa 1 (TAUL. 1).

- POLTIN: katso taulukkoa 2 (TAUL. 2).

Hitsauskoneen paino näkyy taulukosta 1 (TAUL. 1).

4. HITSAUSLAITTEEN KUVAUS

4.1 LOHKOKAAVIO

Hitsauslaite koostuu pääasiassa teho- ja ohjausyksiköistä painetuilla piireillä, jotka on optimoitu maksimaalisen luotettavuuden ja pienemmän huoltotarpeen saamiseksi.

4.1.1 Hitsauslaite LIFT-sytytyksellä (KUVA B)

1- Yksivaiheisen virransyöttölinjan sisääntulo, tasasuuntaajaryhmä, tehokertoimen korjauspiiri (PFC, jos mukana) sekä tasauksen kondensaattorit.
2- Switching-silta transistoreilla (IGBT) ja ohjaimilla; muuntaa tasasuunnatun linjanjännitteen korkeataajuiseksi vaihtojännitteeksi ja säätää tehon vaaditun hitsausjännitteen/-virran mukaan.
3- Korkeataajuinen muuntaja; ensiökäämitys saa virtaa muuntojännitteellä lohkosta 2; sen tehtävänä on sovittaa jännite ja virta kaarihitsaukseen tarvittaviin arvoihin ja samanaikaisesti eristää galvaanisesti hitsauspiiri virransyöttölinjasta.
4- Toisiotasuuntaajasilta tasausvirtareaktorilla; muuntaa toisiokäämityksestä saadun vaihtojännitteen / -virran tasavirraksi / -jännitteeksi, jonka sykkeisyys on erittäin matala.
5- Ohjaus- ja säätöelektronlikka; ohjaa hetkellisesti hitsausvirranarvoa ja vertaa sitä käyttäjän asettamaan arvoon; muuttaa IGBT-ohjaimien ohjaussykkeet, jotka toteuttavat säädön.
6- Hitsauslaitteen toiminnan ohjausloglikka: asettaa hitsausjaksot ja valvoo turvajäriestelmiä.
7- Parametrien ja toimintotapojen asetus- ja näyttötaulu
8- Hitsauslaitteen jäähdytystuuletin.

4.2 OHJAUSLAITTEET, SÄÄTÖ JA KYTKENTÄ

4.2.1 KOMPAKTI hitsauslaite LIFT-sytytyksellä

4.2.1.1 Etupaneeli (KUVA C)

1- Toimintatapojen ja -parametrien valintapainike:

- ensimmäinen toiminto: MMA- tai TIG-lavan valinta. - toinen toiminto (pitkä painallus MMA-tavassa): Hot Start -säätö, Arc Force -säätö ja silloin, kun mahdollista VRD-laitteen laitto päälle / käytöstä poisto. Painikkeen nopealla painalluksella voidaan valila säädettävä parametri enkooderin (5) avulla ja vastaavan arvon merkinnällä näyttöruudulla (3). Poistuksesi tästä säätömenaftelystä painiketta on painetta pitkään

Fõistuaksesi tasta saatomienettelysta painiketta on painettava pitkaan. Hot Start (näyttöruudulla "hot XX"):

Aloituksen ylivirran (säätö 0-100 %) säätöparametri sekä lisäyksen merkintä näyttöruudulla prosentteina suhteessa aikaisemmin valittuun hitsausvirranarvoon. Tämä säätö helpottaa sähkökaaren sytytystä.

Arc Force (näyttöruudulla "arc XX"):

Dynaamisen ylivirran (säätö 0-100 %) säätöparametri sekä lisäyksen merkintä näyttöruudulla prosentteina suhteessa aikaisemmin valittuun hitsausvirranarvoon. Tämä säätö parantaa hitsauksen juoksevuutta ja välttää elektrodin liimautumisen kappaleeseen.

VRD (näyttöruudulla "vrd XX"):

Ulostulojännitteen alentaja tyhjäkäynnillä (valinta on-off) sekä merkintä näyttöruudulla (3) laite käytössä "vrd ON" ja laite pois käytöstä "vrd OFF". Tämä laite lisää käyttäjän turvallisuutta hitsauslaitteen ollessa käynnissä, mutta ei hitsaustilassa.

Huomio: Malleissa, joissa mahdollista, voidaan valita 2 erilaisen saatavilla olevan maksimihitsausvirran kalibroinnin välillä.

CL.1: Kalibrointi maksimihitsausvirran alennuksella (pienin saatavilla oleva teho).

CL.2: Kalibrointi ilman maksimihitsausvirran alennusta (suurin saatavilla oleva teho).

Tähän erityistoimintoon pääsee pitämällä painettuna valintapainiketta hitsauslaitteen käynnistyksen aikana (yleiskatkaisimen sululla).

Alunperin valittuna on CL.1 ja lisäksi voidaan tehdä parametrien yleinen alkuasetusten palautus (res ON/OFF). Menettelystä pääsee pois vastaavalla tavalla.

2- Toimintatapojen ja -parametrien asetusvalodiodit:

2a

jatkuvasti palava valodiodi: MMA-tavan valinta.

välkkyvä valodiodi: säädöt Arc Force, Hot Start ja VRD (jos mahdollista).

2b

jatkuvasti palava valodiodi: TIG-tavan valinta.

3- Aakkosnumeerinen näyttöruutu.

4- Keltainen valodiodi: normaalisti sammunut. Palaessaan tarkoittaa hitsauslaitteen lukitusta (laite pysyy käynnissä tuottamatta virtaa) jonkun seuraavan suojauksen keskeytyksestä:

- Lämpösujoaus: hitsauslaitteen sisäpuolella on saavutettu liiallinen lämpötila Normaalin toimivuuden ennalleen palautus on automaattinen. Hälytys näyttöruudulla "AL.2".

- Linian yli- ja alijännitteen suojaus: jännite on vaihteluvälin +/- 15 %

ulkopuolella suhteessa kyltin aryoon. Hälytys näyttöruudulla "AL-1".

HUOMIO: vllä mainitun vläiänniterajan vlittäminen vaurioittaa vakavasti laitetta.

- ANTI STICK -suojaus: elektrodi on liimautunut hitsattavaan materiaaliin, voidaan irrottaa käsin.

Normaalisti ennalleen palautus on automaattinen.

5- Enkooderi hitsausparametrien säätöä varten; mahdollistaa säädön myös hitsauksen aikana.
6- Negatiivinen nopea pistorasia (-) hitsauskaapelin liittämiseksi.
7- Positiivinen nopea pistorasla (+) hitsauskaapelin liittämiseksi.

4.2.1.2 Takapaneeli (KUVA D)

1 - Sähköjohto 2p (napaa) + ( ⊕ ).

2 - Yleiskatkaisin O/OFF - I/ON (valo palaa).

5. ASENNUS

HUOMIO! TEE KAIKKI ASENNUS- JA SÄHKÖLIITÄNTÄTYÖT ISLAITTEEN OLLESSA EHDOTTOMASTI SAMMUTETTU JA IRROTETTU VERKOSTA.

AINOASTAAN AMMATTITAITOINEN JA KOKENUT HENKILÖKUNTA SAA TEHDÄ SÄHKÖLIITÄNNÄT.

5.1 KOKOAMINEN

5.1.1 Paluukaapelin ja pihdin kokoaminen (KUVA E)

5.1.2 Hitsauskaapelin ja elektrodin kannatinpihdin kokoaminen (KUVA F)

5.2 HITSAUSLAITTEEN NOSTOTAPA

Kaikki tässä ohjekirjassa kuvatut hitsauslaitteet nostetaan kahvaa käyttämällä.

5.3 HITSAUSLAITTEEN SIJOITUS

Valitse hitsauslaitteen sijoituspaikka niin, ettei siinä ole esteitä jäähdytysilman otto- ja poistoaukkojen kohdalla (tuuletin kierrättää ilmaa); varmista samalla, ettei laitteen sisään joudu johtavaa pölyä, syövyttävää höyryä, kosteutta jne.

Jätä vähintään 250 mm vapaata tilaa hitsauslaitteen ympärille.

HUOMIO! Aseta hitsauslaite tasaiselle alustalle, jonka kantokyky kestää non kaatumisen tai vaarallisen siirtymisen välttämiseksi.

5.4 KYTKENTÄ SÄHKÖVERKKOON

• Tarkasta ennen minkään sähkökytkennän tekoa, että hitsauslaitteen kyltin tiedot vastaavat asennuspaikan jännitettä ja verkon taajuutta.
• Hitsauslaite voidaan kytkeä ainoastaan virransyöttöjärjestelmään, jossa on maadoitettu nollajohdin.
• Varmistaaksesi suojan suoraa kosketusta vastaan käytä differentiaalikatkaisimia, jotka ovat tyyppiä:

Tyyppi A ( ) yksivaiheisille laitteille;

- Normin EN 61000-3-11 (Flicker) vaatimuksiin vastaamiseksi suositellaan hitsauslaitteen kytkemistä sähköverkon rajapintaliittymiin, joiden impedanssi on pienempi kuin Zmax = 0.25 ohm (yksivaiheinen).

- Hitsauslaite ei vastaa normin IEC/EN 61000-3-12 vaatimuksia (mallit ilman PFC:tä). Jos se kytketään julkiseen sähköverkoon, on asentajan tai käyttäjän vastuulla tarkastaa, että hitsauslaite voidaan liittää (kysy tarvittaessa jakeluverkon hoitajalta).

5.4.1 Pistoke ja pistorasia

• Yksivaiheiset hitsauslaitteet, joiden absorboitu virta on alle tai yhtä kuin 16A, on varustettu tehtaalla sähköjohdolla, jossa on normalisoitu pistoke (2P+T (2 napaa+maadoitus)) 16A \ 250V.
• Yksivaiheiset hitsauslaitteet, joiden absorboitu virta on yli 16A, on varuslettu sähköjohdolla, joka liitetään normalisoituun sopivan tehoiseen pistokkeeseen (2P+T (2 napaa+maadoitus)). Valmista verkkopistorasia sulakkeella tai automaattisella katkaisijalla; sopiva maadoituspäate on kylkettävä virransyöttölinjan maadoitusjohtimeen (keltavihreä).
• Taulukossa 1 (TAUL. 1) annetaan linjan hitaiden sulakkeiden suositellut arvot ampeereissa, jotka valitaan hitsauslaitteen tuottamaan suurimpaan nimellisvirtaan sekä virransyötön nimellisjännitteeseen perustuen.

5.5 HITSAUSPIIRIN KYTKENNÄT

HUOMIOI VARMISTA ENNEN SEURAAVIA KYTKENTÖJÄ, ETTÄ ISLAITE ON SAMMUTETTU JA IRROTETTU SÄHKÖVERKOSTA.

Taulukossa (TAUL. 1) annetaan suositellut arvot hitsauskaapeleille (mm²) hitsauslaitteen tuottamaan maksimivirtaan perustuen.

5.5.1 TIG-hitsaus

Hitsauspään kytkentä

- Aseta sähkökaapeli siihen tarkoitettuun nopeaan liittimeen (-). Liitä hitsauspään kaasuputki kaasupulloon.

Hitsausvirran paluukaapelin kytkentä

- Kaapeli kytketään hitsattavaan kappaleeseen tai metallipenkkiin, jolla se on, mahdollisimman lähelle tehtävää liitosta. Kaapeli kytketään liittimeen, jossa on symboli (+).

Kaasupulloon kytkentä

• Ruuvaa paineenalennin kaasupullon venttiiliin asettamalla tarvittaessa tarvikkeissa toimitettu ja siihen tarkoitettu sovitin.
• Kytke kaasun tuloputki sovittimeen ja kiristä varusteissa oleva kaistale.
• Löysää paineenalentimen säätörengas ennen kuin avaat kaasupullon venttiilin.
• Avaa kaasupullo ja säädä kaasun määrä (l/min) käyttötavan suuntaa antavien tietojen mukaan, katso taulukko (TAUL. 3); kaasun virtaaman mahdollisia säätöjä voidaan tehdä hitsauksen aikana käyttämällä aina paineenalentimen säätörengasta Tarkasta putkien ja liitosten pitävyys.

HUOMIO! Sulje aina kaasupullon venttiili työn päätteeksi.

5.5.2 MMA-hitsaus

Lähes kaikki päälystetyt elektrodit kytketään generaattorin positiiviseen napaan (+); poikkeuksellisesti negatiiviseen napaan (-) kytketään elektrodit, joissa on hapan

päällystys.

Hitsauskaapelin ja elektrodinkannatinpihdin kytkentä

Laita päätteeseen erityinen liitin, jota käytetään kiristämään elektrodin paljas osa. Tämä kaapeli kytketään liittimeen, jossa on symboli (+).

Hitsausvirran paluukaapelin kytkentä

Kaapeli kytketään hitsattavaan kappaleeseen tai metallipenkkiin, jolla se on, mahdollisimman lähelle tehtävää liitosta.

Tämä kaapeli kytketään liittimeen, jossa on symboli (-).

6. HITSAUS: MENETTELYN KUVAUS

6.1 TIG-HITSAUS

6.1.1 Pääperiaatteet

TIG-hitsaus on menetelmä, joka hyödyntää sulamattoman elektrodin (tungsteni) ja hitsattavan kappaleen välillä sytytetyn ja ylläpidetyn sähkökaaren tuottamaa lämpöä. Tungsteni-elektrodia tuetaan hitsauspäällä, joka pystyy välittämään silihen hitsausvirran ja suojaamaan elektrodia sekä hitsisulaa ilman hapetukselta suojakaasun (normaalisti Argon: Ar 99.5 %) virtaaman välityksellä, joka tulee ulos keraamisesta suuttimesta (KUVA G).

Hitsaus TIG DC sopii kaikille niukka- ja runsasseosteisille hiiliteräksille sekä raskasmetalleille: kupari, nikkeli, titaani sekä niiden seokset.

TIG DC -hitsaukseen, jossa elektrodi on navassa (-), käytetään yleensä elektrodia, jossa on 2 % ceriumia (harmaa nauha).

On välttämätöntä teroittaa tungsteni-elektrodi akselinsuuntaisesti tahkon kanssa, katso KUVA H huolehtien, että käriki on täysin keskitetty niin, että vältetään kaaren poikkeamat. On tärkeää hioa elektrodin pituussuunnan mukaisesti. Toimenpide on toistettava jaksoittain käytön ja kulumisen mukaan tai sen ollessa vahingossa sotkeentunut, hapettunut tai jos siltä on käytetty väärin.

On välttämätöntä käyttää tarkkaa elektrodin halkaisijaa oikealla virralla hyvän hitsauksen aikaansaamiseksi, katso taulukko (TAUL. 3).

Elektrodin normaali ulkonema keraamisesta suuttimesta on 2-3 mm ja voi olla 8 mm kulmahitsauksissa.

Hitsaus tapahtuu liitoksen reunojen sulaessa. Paksuuden ollessa ohut ja asianmukaisesti valmistettu (noin 1 mm:in asti) ei tarvita lisämateriaalia (KUVA I). Suurempien paksuuksien ollessa kyseessä tarvitaan puikkoja, joiden alkumateriaalin koostumus on sama ja halkaisija sopiva, sekä reunojen asianmukainen valmistelu (KUVA L). Hyvän hitsaustuloksen saamiseksi on suositeltavaa, että kappaleet on puhdistettu huoellisesti eikä niissä ole oksidia, öljyjä, rasvoja, liuottimia jne.

6.1.2 Menettely (LIFT-sytytys)

• Säädä hitsausvirta halutulle arvolle vivun avulla; sovita mahdollisesti hitsauksen aikana todelliselle tarvittavalle lämmöntuotolle.
• Tarkasta kaasun oikeanlainen virtaama.
  Sähkökaaren sytytys tapahtuu tungsteni-elektrodin koskettaessa ja loitonnettaessa hitsattavalta kappaleelta. Tämä sytytystapa aiheuttaa vähemmän sähkösäteilyhäiriöitä ja vähentää minimiin tungstenin sulkeumat sekä elektrodin kulumisen. Laita elektrodin pää kappaleelle painaen kevyesti ja nosta elektrodia 2-3 mm muutaman hetken päästä saaden näin aikaan kaaren syttymisen. Aluksi hitsauslaite tuottaa virtaa I_BASE ja muutaman hetken kuluttua se tuottaa asetettua hitsausvirtaa.
• Hitsauksen keskeyttämiseksi nosta elektrodi nopeasti kappaleelta.

6.2 MMA-HITSAUS

6.2.1 Pääperiaatteet

• On välttämätöntä katsoa valmistajan ohjeet käytettävien elektrodien pakkauksesta. Niissä kerrotaan elektrodin oikea napaisuus sekä vastaava optimaalinen virta.
• Hitsausvirta säädetään käytettävän elektrodin halkaisijan sekä tehtäväksi aiotun liitostyypin mukaan; viitteellisesti käytettävät virrat elektrodin eri halkaisijoille ovat:

∅ Elektrodi (mm) Hitsausvirta (A)
	Min.	Max.
1.6	25	50
2	40	80
2.5	60	110
3.2	80	160
4	120	200
5	150	250

• Huomaa, että elektrodin halkaisijan ollessa samansuuruinen korkeita virranarvoja käytetään vaakasuunnassa hitsaamiseen, kun taas pystysuunnassa tai ylösalaisin hitsaukseen käytetään matalampia virranarvoja.
• Hitsatun liitoksen mekaaniset ominaisuudet määrittyvät valitun virranvoimakkuuden lisäksi muilla hitsausparametreilla, kuten kaaren pituus, suorituksen nopeus ja asento, elektrodien halkaisija ja laatu (säilytä elektrodit oikein pitäen ne poissa kosteudesta niille tarkoitetuissa pakkauksissa ja rasioissa).
• Hitsauksen ominaisuudet riippuvat myös hitsauslaitteen Arc Force -arvosta (dynaaminen käyttäytyminen). Kyseinen parametri voidaan asettaa (kun mahdollista) paneelilta tai kauko-ohjaimella, 2 potentiometria.
• Huomaa, että korkeat Arc Force -arvot antavat suuremman tunkeuman ja mahdollistavat hitsauksen missä tahansa asennossa yleensä emäksisillä elektrodeilla. Matalilla Arc Force -arvoilla saadaan pehmeämpi kaari ilman roiskeita yleensä rutililpäällysteisillä elektrodeilla.
  Lisäksi hitsauslaite on varustettu Hot Start- ja Anti Stick-laitteilla, jotka takaavat vastaavasti helpot käynnistykset sekä elektrodin kappaleelle liimautumisen puuttumisen.

6.2.2 Menettely

• Pitäen naamaria KASVOJEN EDESSÄ hankaa elektrodin pääta kappaleelle samanlaisella liikkeellä kuin tulitikkua sytytettäessä; tämä on oikeanlaisin tapa kaaren sytyttämiseksi: kun mahdollista, VRD-laitteen ollessa käynnissä kaaren sytytys tapahtuu laittamalla elektrodi hitsattavan kappaleen kanssa kosketukseen ja loitontamalla se siitä nopeasti.
  Pitäen naamaria KASVOJEN EDESSÄ hankaa elektrodin päätä kappaleelle samanlaisella liikkeellä kuin tulitikkaa sytytettäessä; tämä on oikeanlaisin tapa kaaren sytyttämiseksi: kun mahdollista, VRD-laitteen ollessa käynnissä kaaren sytytys tapahtuu laittamalla elektrodi hitsattavan kappaleen kanssa kosketukseen ja loitontamalla se siitä nopeasti.
  HUOMIO: ÄLÄ NAPUTA elektrodia kappaleelle; on vaara, että päällystys vaurioituu vaikeuttaen kaaren sytytyksen.
• Heti, kun kaari on syttynyt, yritä säilyttää etäisyys kappaleelta samana kuin käytettävän elektrodin halkaisija ja säilytä tämä etäisyys mahdollisimman tasaisena hitsauksen aikana; muista, että elektrodin kallistuksen eteenpäin on oltava noin 20-30 astetta.
• Hitsaussauman päätteeksi vie elektrodin päätä kevyesti taaksepäin suhteessa etenemissuuntaan hitsauskraaterin päällä sen täyttämiseksi ja nosta sitten nopeasti elektrodi hitsisulasta kaaren sammumisen aikaansaamiseksi (Hitsaussauman ulkonäöt - KUVA M).

7. HUOLTO

HUOM.I ENNEN HUOLTOTOIMENPITEIDEN ALOITTAMISTA ON VARMISTETTAVA, ETTÄ HITSAUSKONE ON SAMMUTETTU JA IRROTETTU SÄHKÖVERKOSTA.

7.1 TAVALLINEN HUOLTO

KÄYTTÄJÄ VOI SUORITTAA TAVALLISET HUOLTOTOIMENPITEET.

7.1.1 Poltin

• Vältä polttimen ja sen johdon asettamista kuumien osien päälle; eristysmateriaalit voivat sulaa kuumassa, jolloin laite vahingoittuu.
• Tarkista säännöllisesti letkujen ja kaasun liitännät.
• Yhdistä huolellisesti elektrodin kirstyspihti, kaasun diffuusori, joka on mitoitettu valitun elektrodin halkaisijaan ylikuumenemisten, kaasun huonon leviämisen sekä siihen liittyvän huonon toiminnan välttämiseksi.
• Tarkasta ennen jokaista käyttökertaa, hitsauspään pääleosien kulumistila sekä kokoamisen oikeanlaisuus: suutin, elektrodi, elektrodin kiristyspihti ja kaasun diffuusori.

7.2 ERIKOISHUOLTO

AINOASTAAN ASIANTUNTEVA TAI AMMATTITAITOINEN SÄHKÖMEKANIIKKA-ALAN KOULUTUKSEN SAANUT HENKILÖ SAA SUORITTAA ERIKOISHUOLTOTOIMENPITEITÄ TEKNISEN NORMIN IEC/EN 60974-4 MUKAAN.

HUOM.! ÄLÄ MILLOINKAAN POISTA PANEELEJA TAI TYÖSKENTELE HITSAUSKONEEN SISÄLLÄ, JOS KONETTA EI OLE SAMMUTETTU JA IRROTETTU SÄHKÖVERKOSTA.

Toimintojen tarkistus hitsauskoneen ollessa jännitteellinen voi johtaa vakavaan sähköiskuun, jos jännitteellisiin osiin kosketaan suoraan, ja/tai laitteen liikkuvien osien aiheuttamaan loukkaantumiseen.

• Tarkasta jaksottain, käytön sekä ympäristön pölyisyyden mukaan hitsauslaitteen sisäpuoli ja poista elektronisille korteille kerääntynyt pöly hyvin pehmeällä harjalla tai sopivilla liuottimilla.
• Tarkista vähän väliä, että sähkökytkennät ovat kunnolla kiinni ja etteivät kaapelien eristykset ole vioittuneet.
• Kun tarkistustoimenpiteet on suoritettu, asenna hitsauskoneen paneelit jälleen paikoilleen kiristäen kaikki kiinnitysruuvit hyvin.
• Älä missään tapauksessa suorita hitsaustöitä koneen ollessa vielä auki.
• Huollon tai korjauksen jälkeen palauta liitokset ja kytkennät ennalleen huolehtien, etteivät ne pääse kosketuksiin liikkuvien osien tai hyvin kuumiksi lämpenevien osien kanssa. Sido kaikki johtimet alkuperäisellä tavalla pitäen kunnolla erillään toisistaan korkeajännitteiset ensiomuuntajan ja matalajännitteiset toisiomuuntajian liitokset. Käytä alkuperäisiä aluslevyjä ja ruuveva rungon suilkemiseksi.

8. VIKAHAKU

SIINÄ TAPAUKSESSA, ETTÄ TOIMINTA ON EPÄTYYDYTTÄVÄ, SUORITA SEURAAVA TARKISTUS ENNEN KUIN HUOLLAT KONEEN TAI PYYDÄT APUA: - Tarkista näyttää oikein halkaisijan ja käytetyn elektrodin suhteen.

• Tarkista, että yleiskatkaisijan ollessa ON vastaava lamppu on ON. Jos näin ei ole laita, silloin ongelma on paikallistettu pääkapeleihin (kaapelit, pistokkeet, johdot, sulakkeet, jne.).
• Keltainen led ei pala ilmoittaen lämpösuojuksen kytkeytymisestä yli- tai alajännitteen tai oikosulun vuoksi.
• Nominaalisykähdysten suhdetta on noudatettu; termostaattisen suojan kytkeydyttyä odottakaa koneen luonnollista jäähtymistä, tarkistakaa tuulettimen toiminta.
• Tarkista linjan jännite: jos arvo on liian korkea tai liian matala, hitsauskone pysähtyy.
• Tarkistakaa, ettei koneen ulostulossa ole oikosulkua: poistakaa häiriön aiheuttva syy.
• Tärkista, että kaikki hitsausvirtapiirin kytkennät ovat oikein ja varsinkin että työn kiinnitys on hyvin liitetty työkappaleeseen, jossa ei ole mitään haitallisia materiaaleja tai pintapäällysteitä (esim. Maalia).

• Käytetty suojakaasu on oikeaa (Argon 99.5%) ja että sen määrä on oikea; linjajännite ei ole liikan korkea.

• ZÁKLADNÍ BEZPEČNOSTNÍ POKYNY PRO OBLOUKOVÉ SVAŘOVÁNÍ ..... 57

• ÚVOD A ZÁKLADNÍ POPIS 57

2.1 ÚVOD 57

2.2 VOLITELNÉ PŘÍSLUŠENSTVÍ DODÁVANÉ NA PŘÁNÍ...... 57

1. TECHNICKÉ ÚDAJE 58

3.1 IDENTIFIKAČNÍ ŠTÍTEK (Obr. A) 58

3.2 DALŠÍ TECHNICKÉ ÚDAJE....58

1. POPIS SVAŘOVACÍHO PŘÍSTROJE 58

4.1 BLOKOVÉ SCHÉMA 58

- I: Reaalne toitevool.

5.4.1 Pistik ja pistikupesa

Valmistusyritys takaa koneiden hyvän toimivuuden sekä huolehtii huonolaatuisen materiaalin ja rakennusvirheiden takia huonontuneiden osien vaihdosta ilmaiseksi 12 kuukauden sisällä koneen käyttöönottopäivästä, mikä ilmenee sertifikaatista. Palautettavat koneet, myös takuussa olevat, on lähetettävä LÄHETTÄJÄN KUSTANNUKSELLA ja ne palautetaan VASTAANOTTAJAN KUSTANNUKSELLA. Poikkeuksen muodostavat koneet, jotka asetuksissa kuuluvat kulutushyödykkeisiin eurooppalaisen direktiivin 1999/44/EC mukaan vain, jos ne myydään EU:n jäsen maisssa. Takuutodistus on voimassa vain, jos siihen on liitetty verotuskuitti tai todistus tavaran toimituksesta. Takuu ei kata väärinkäytöstä, vaurioittamisesta tai huolimattomuudesta johtuvia haittoja. Lisäksi yritys kieltäytyy ottamasta vastuuta kaikista välittömistä tai välillisistä vaurioista.

(CS) ZÁRUKA