PM-5 - Piirtolevyt SUUNTO - Ilmainen käyttöohje ja opas

KÄYTTÖOHJE PM-5 SUUNTO

Suunto website www.suunto.com

COPYRIGHT

Suunto PM-5/1520 -hypsometri on erittäin tarkka ja nopeakäytöinen korkeusmittari erityiseesti puun korkeuden mittaamiseen. Laitteen runko on anodisoitua korroosionkestävä alumiiniseosta. Erikoislaakeroitu asteikkorumpu on siojtettu ilmativiseen nestetäyteisen muovikapseliin. VaimentavanNSTEN ANSIOTA asteikkorumpu likkku tasaisesti ja liike pysahtyy nopeasti. Neste ei jädy. Se sailyttä vaimennusominaisuutensa ja poistaa asteikon lukemista hairitsevan varinan kaikissa käytölosuhteissa.

KÄYTTOOHJEET

Kun puun korkeus mitataan 15 tai 20 metrin etaisyydeltä, mittaustulos voidaan lukea suoraan laitteen asteikolta. Lukema on kerrottava kahdella, jos mittaus tehdään 30 tai 40 metrin etaisyydeltä. Suunto-hypsometrillä voidaan maärittä myös maaston kaltevuuskulma. Maaston kaltevuuskulma maäritetään ottamalla maastonsuuntainen lukema laitteen vasemmanpuoleiselta 20 metrin asteikolta ja muuntamalla se steiki iss mittarin takana olevan muontotaulukon avulla.

KORKEUDEN MITTAUS

Varsinainen puun korkeuden mittaus tehdään mitatulta etaisyydeltä seuraavasti. Tähdāaän molemmat silmat auki pitaen puun latvaan. Tällöin laitteesta nikyy samaan aikaan mitattava kohde, hiusviiva ja asteikko. Kun hiusviiva osuu puun latvan kohdalle, puun korkeus luetaan asteikolta (tassä esimerkissä vasemmanpuoleiselta 20 metrin asteikolta). Nain saatu latvalukema on puun korkeus silmankorkeudelta latvaan. Korkeus puun tyvesta silmankorkeudelle mitataan vastaavasti. Jos puun tyvi on silmankorkeutta alempana, puun korkeus on nain saatujen lukemien summa. Jos tyvi on silmankorkeutta korkeammalla, puun korkeus on lukemien erotus. Etaisyttä ei voi tällöin mitata vaakatasossa, vaan oikean lukeman saamiseksi on meneteltäva seuraavasti. Tasaisessa maastossa yleensä riittää, kun mitataan latvalukema ja lisätään sihen tiedossa oleva mittaan silmankorkeus (tassä tapauksessa

NOMOGRAMMIN KÄYTTÖ

Jos etaisyytt ei maaston epatasaisuuden vuoksi voi mitata vaakatasossa, mittaukssaa kaytetan apuna sivulla 7 kuvattua nomogrammia.

PERUSETÄISYYDEN MÄRITTÄMINEN

Tässa laitteessa ei ole prismaa, joten perusetäisyys, esimerkiki 15 metriä, mitataan maasta mittanauhan avulla. Tämän jälkeen lasketaan puun nännäiskorkeus laskemalla tilanteen mukaan latvan ja tyven lukemien summa tai erotus. Etsi nännäis

korkeus sivulla 7 kuvatun nomogrammin vasemmanpuoleisesta asteikosta. Etsi sitten vasemmanpuoleiselta kaksoisasteikolta tyveen tahtaamalla saatu lukema. Huomaa, etta alaviistoon ja ylaviistoon otetut lukemat ovat asteikkovivan eri puolilla. Yhdistana nomogrammin asteikkojen kaksi pistetta suoralla viivalla. Leikkauspiste nomogramnin keksiasteikolla ilmaisee puun todellisen korkeeden.

Tärkeää tietäa

Osalla ihmisista silmien optiset akselit eivat ole samansuuntaiset. Tata ilmiotakutsutaan piilokarsustukseksi (heteroforia). Piilokarsustus saattaa myos muuttua ajan mittaan ja eri tekijoiden vaikutuksesta. Jotta voidaan varmistaa, ettei piilokarsustus laitteen kaytajallvaikuta lukemien tarkkuuteen, silmien piilokarsustus on syyta tarkista seuraavasti ennen varsinaisten korkeusmittausten tekemista. Mittaa lukema molemmat silmat auki pitaen ja sulje sitten se silma, joka ei ole linssin kohdalla. Jos lukema ei muutu merkittavesti, silmien akselit kohdistuvat yhdensuuntaisesti ja voit pitaa molemmat silmat auki. Jos lukemissa on eroa, pidä toinen silma suljettuna ja tahtaa katse puolittain laitteen rungon ohi. Nain saadaan aikaan optinen harha siita, etta hiusviva jatkuu laitteen rungon ohi ja nakyky kohdetta vasten.

PM-5

KALTEVUUSMITTARI

Taskukokoinen Suunto-kaltevuusmittari on lijarakenteinen ja soveltuu siksi kaikenlaiseen kenttatyohn. Laiteessa on parallaksiton optiikka, jolla lukemat saadaan nopeasti.

Tähtäys ja asteikon lukemin tehdään samanaikaisesti. Laitteessa ei ole saatöa vaativia asetinruuveja eikä lipellä, jota olisi tarkkailtava.

Kun työskennelläan ahtaissa paikoissa, esimerkiki geologisen ja mineralogisen työn vuoksi, kerrostumien kaltevuuksia ja muita muodostumia voidaan lukea asettamalla mittari muodostuman äriviivan tai pinnan suuntaisesti, minkä jälleen kulma luetaan suoraan sivuikkunan lapi.

Rakenne

Runko on korroosionkestavaa kevtyalumiinia.

Asteikkolevy likkuu kahden jalokivilaakerin valissä, ja kaikkli likkuvat osat ovat vaimentavassa nestsessä ilmativiisä muovikapselissa. Neste vaimenta asteikkolevyn tärinän, joten steikkolevny likkuu pehmeästi ja tasaisesti.

Auringonvalo ja vesi eivat vaikuta tayttonesteeseen. Neste ei jädy arktisissa olosuhteissa eikä hórysty trooppisissa olosuheissa.

Tekniset tiedot

Paino: 120 g. Mitat: 7,4 x 5,2 x 1,5 cm. Optinen asteikko: 0^ ...±90° ja 0%...±150%. Mittarin taakse on painenu kosinitaulukko.

Mittaustarkkuus

Mittaustarkkuus voidaan lukea suoraan yhden asteen tai yhden prosentin tarkkuudella ja se voidaan arvioida nolla-alueella kymmenen minuutin tai 1/5 prosentin tarkkuudella.

PM-5/360 PC -vakiomallista on kehitetty muunnoksia, joissa on erikoistarkoituksiin sopivia asteikkoyhdistelmiä. Saatavana on muun muassa uusastejakoinen malli. Siinä ympyrä on jaettu tavanomaisen 360 steen sijasta 400 uusasteeseen (g). Prosenttiasteikko on normalahtiä malli. Tämä malli on PM-5/400 PC.

KÄYTTOOHJEET

Mittaus tehdäan yleensä oikealla silmälä. Joillekin voi olla helppmaa käyttaa vasenta silmäa silmien nikotarkkuuden erojen ja omien mieltymysten vuoksi. On erittäin tärkeä,etta molemmat silmat pidetään auki. Mittaria Kannattava käsi ei saa peittäa toisen silman nakökenttä.

Pidä mittaria lukevan silman edessä siten, etta pyörea sivuikkuna vasemmalla ja että nät mitta-asteikon optissessa tähäimessä. Suuntaa mittär kohteeseen noctamalla tai laskemalla laitetta, kunnes hisviiva osuu mitattavaan kohteeseen. Hiusviivan sijainti steikolla osoittaa tällöin mittaustuloksen. Optisen haran ansiosta hisviiva näytäa jatkuvan laitteen rungon ulkopuolelle ja on siten helposti nähtavissä tähdattvää maastoa tai kohdetta vasten.

Vasemmanpuoleinen asteikko antaa kaltevuuslukeman asteina vaakasuorasta tasosta silmankorkeudelle. Oikeanpuoleinen asteikko osoittaa tahtayspisteen korkeeden samalta vaakasuoralta silmankorkeudelta prosenttilukuna vaakasuorasta etaisyydesta. Seuraavassa esimerkki mittauksesta:

Puun korkeuden mittaaminen tasaisessa maastossa 25 metrin etaisyydeltä. Mittaria kallis-tetaan siten, etta hiusviiva nikyy puun latvaa (korkein kohta) vaster. Mittaustulos on 48% (n. 25,5^ ). Koska etaisyys on 25 metriä, puun korkeus on 48 / 100 x 25 metriä = n. 12 metria. Tahan on lisattäva mittaajan silmankorkeus maan-pinnasta eli 1,6 metria. Saatu summa on 13,6 metria eli puun korkeus.

Hyvin tarkoissa mittauksissa, etenkin kaltevassa maastossa, mitataan kaksi lukemaa: yksi puun latvasta ja toinen sen tvestya. Jos rungon tyvi on silmankorkeueden alapuolella,

saadut prosenttiluvut lasketaan yhteen. Kokonaiskorkeus on näiden prosenttilukujen summan suuruinen osuus vaakasurasta etäisyddä. Jos latvasta mitattu lukema on esimerkiki 41 % ja rungon tyven lukema on 13 %, 25 metrin etäisyddä mitatta van puun kokonaiskorkeus on (41 + 13) / 100 × 25 metria = 54 / 100 x 25 metria = n. 13,5 metria.

Jos puun tyvi on silmankorkeuden ylapuolella, tyven lukema vahennetaan latvan lukemasta ja kokonaiskorkeus on naiden prosenttilukujen erotuksen suuruinen osuus vaakasuarasta etaisyydesta.

Jos latvan lukema on esimerkiki 65% ja puun tyven lukema on 14%, kokonaiskorkeus on (64-14) / 100 x 25 metriä = 50 / 100 x 25 metriä = 12,5 metriä. Jos laskutoitukset tehdäan paëssalaskuna ilman laskinta, mittaus suositellaan tehtaväksi 50, 100 tai 200 metrin etäisyydelta laskutoimitusten helptamiseksi.

Prosenttiastekikon kaikki lukemat perustuvat etaisyteen vaakatasossa. Tämä tarkoittaa sitä, etta jos etaisyys mitataan kaltevassa maastossa maata pitkin, laskelmaan syntyy virhe, joka on korjattava oikean tuloksen saamiseksi. Loivasti kaltevassa maastossa virhe on useimpien tarkoitusten kannalta merkityksetön, mutta sen suuruus kasvaa progressiivisesti kaltevuuden lisäntyessä.

Trigonometrinen kaava on

$$ \mathsf {H} = \mathsf {h} \times \cos_ {\alpha} $$

Kaavassa H on todellinen eli korjattu korkeus, h on luettu korkeus ja (alfa) on maaston kaltevuuskulma. Tämän yhtälön avulla voidaan korjata myös etäisyys. Täloin h on maata pitkin mitattu etäisyys ja H on etsitty horisontaaletäisyys. Jos käytetään korjattua etäisyytta, mitattua korkeutta et tarvitse korjata. Kun lasketaan vaakasuora etäisyys käytämällä maata pitkin mitattua etäisyytta ja kaltevuuskulmaa, on huomattava, etta laskelmaan syntyy virhe, jos rinteen kaltevuus mitataan silmankorkeudelta puun tyveen. Rinteen kaltevuuden mittaaminen maata pitkin olisi hanka laa ja epäkaytannöllista. Virhettä ei kuitenkaan synny, jos rinteen kaltevuus mitataan silmankorkeudelta puun runkoon silmankorkeudelle merkittyyn tätäyspisteeseen, jolloin mittauslinjoista saadaan yhdensuuntaiset. Rinteen todellinen kaltevuuskulma on 9 astetta.

Seuraavassa kuvassa on esimerkki kummastakin laskentata-vasta.

Laskentatapa 1. Mittaa etaisyys maata pitkin. Sen todetaan olevan 25 metriä. Mittaa sitten kaltevuuskulma. Kaltevuuskulma on 9 astetta. Luetaan latvan ja maanpinnan prosenttiluvut. Ne ovat 29 ja 23 prosenttia.

Laskutoimitus:

$$ \frac {2 3}{1 0 0} + \frac {2 9}{1 0 0} = \frac {5 2}{1 0 0} $$

Laske 52 prosentgia 25 metristä. Nain saadaan 13 metria. Kerro tämä 9 ageden kosinilla.

0,987 x 13 metriä = 12,8 metriä.

Laskentatapa 2. Kerro maan pintaa pitkin mitattu etäisyys kaltevuuskulman kosinilla. 0,987 × 25 metriä = 24,6 metriä.

Lisää lukuun prosenttiluvut kuten edellä, jolloin summa on korjattu etäisyys prosenttilukuna.

$$ \frac {5 2}{1 0 0} \times 2 4, 6 \mathrm {m} = 1 2, 8 \mathrm {m} $$

Laskutoimitukset voidaan tehdä vastaavasti jalkamittoina.

$$ \frac {5 2}{1 0 0} \times 8 0, 9 \mathrm {f t} = 4 2 \mathrm {f t} $$

Tämä esimerkki osoittaa, etta 9 asteen kaltevuuskulma aiheuttaa ainoastaan 2,3 % korjauksen, mutta kun rinteen kaltevuuskulma on 35 astetta, korjaus merkitsee noin 18 % vahennysta mitatusta korkeudesta.

NOMOGRAMMIN KÄYTTO KORKEUDEN KORJAAMISEEN

Kun kaytetaan nomogrammia, korjauslaskelmia ei tarvita. Nomografisen ratkaisun saamiseen tarvitaan vain viivoitin tai muu sopiva suorasivuinen esine. Nomogrammia kaytetaessa vivoitin asetetaan siten, etta sen reuna leikkaa vasemmalla kulmaasteikon kaltevuuskulman kohdalta ja oikealla nakyvissa olevan korkeusasteikon asiannukaisesta kohdasta. Lue korjattu korkeus (tai etaisyys) kohdasta, jossa vivoittinen reuna leikkaa keskella olevan korjatun korkeusasteikon. Kun mittaat 100 metrin etaisyydelta maan pinta pitkin, korjauslaskelman tekeminon on helppoa. Rinteen kaltevuuskulmaa ei tarvitse taliöin mitata. Tarvitaan vain lukemat latvasta ja tyvestä. Tilanteen mukaan naiden lukemien summa tai erotus antaa suoraan naennäisen korkeunden jalkoina. Sen jälkeen täm lukenema korjataan seuraavasti. Ensin etsitaan nomogrammin oikeanpuoleisesta steikosta naennäista korkeutta ilmaiseva kohta. Toiseksi etitaan vasemmanpuoleisesta kaksoisasteikosta tyven lukemaa ilmaiseva kohta. Kolmanneksi yhdistetää näm pisteet. Korjattu lukenema on keskimmäiselä steikolla oleva leikkauspiste. Kaltevuuskulma voidaan jattä tassä toimenpiteessä huomioimatta, koska vasemmalla sijaitseva maantasoasteikko on laadittu siten, etta maaston kaltevuuskulma ja keskimäräinen silmänkorkeus 1,6 metra on otetu huo-mion.

SUOJUS MALLEIHIN SUUNTO KB-14 JA PM-5

Laitteen suojus sopii seuraaviin KB- ja PM-malleihin:

KB-14 (kaikki mallit) ja PM-5.

Suunto PM-5, PM-5/1520

BRUKSANVISNING