VLK-100 - Chauffe-eau et bouilloire Jaspi - Ilmainen käyttöohje ja opas

KÄYTTÖOHJE VLK-100 Jaspi

Lapsia pitäisi valvoa, jotteivät he leiki tällä laitteella.

Tämä laite ei ole tarkoitettu lasten tai muiden sellaisten henkilöiden käytettäväksi, joiden fyysiset, aistinvaraiset tai henkiset ominaisuudet tai kokemuksen ja tiedon puute estävät heitä käyttämästä laitetta turvallisesti, ellei heidän turvallisuudestaan vastaava henkilö valvo heitä tai ole opastanut heille laitteen käyttöä.

Valmistaja:

KAUKORA OY

www.kaukora.fi

Tuotekatu 11, PL 21, 21201 RAISIO

Puh. [phone], Fax [phone]

E-mail: [e-mail]

SISÄLLYSLUETTELO

Vakuutus koskee ruostumattomasta teräksestä valmistettuja Jäspi-tuotemerkkisiä vedenlämmittimiä tilavuudeltaan 15-1000 l.

Valmistuksessa on noudatettu hyvää konepajatekniikkaa ja se täyttää seuraavat direktiivit sekä standardit soveltuvin osin:

2004/108/EC

2006/95/EC

Raisio 17.6.2009

R. C##

Kimmo Virtanen

Quality Controller

TEKNISET TIEDOT

VLK 15 VLK 30

1 Pistotulpallinen sähköjohto (1-) tai sähköläpivienti (3-)

2 Sailiön lämpötilansäätötermostaatti

3 Sáilion lämpötilanrajoitin

4 Avattava kytkentäluukku, jonka alla laipallinen sähkövastus

5.6 Käyttövesiyhteet (∅15)

7 Seinäkannake

8,9 Saätöjalat (M8x40)

10 Lämmitysvastus

11 Syöttöventtiiliryhmä tai Syöttösekoitusventtiiliryhmä (yhteet ∅15)

MALLI	Tilavuus[L]	Teho[kW]	Paino[kg]	Jännite[V]	Max Paine[bar]	Mitat						Tiiviys-luokitus
						A	B	H	K	L	M
VLK-15	15	2 (1~)	10	230	10	320	320	490	(120)	255	(245)	IPX4
VLK-30	30	2 (1~)	20	230	10	320	320	750	95	515	220	IPX4
VLK-60	60	2 (1~)	30	230	10	470	470	655	280	200	405	IPX4
VLK-100	100	2 (1~)	50	230	10	470	470	975	280	520	405	IPX4
VLK-60	60	3 (3~)	30	230/400	10	470	470	655	280	200	405	IPX4
VLK-100	100	3 (3~)	50	230/401	10	470	470	975	280	520	405	IPX4
VLK-160	160	3 (3~)	60	230/402	10	470	470	1475	190	1060	475	IPX4

Kuva 1. Vedenlämmittimen osia ja mittoja

VAKIOTOIMITUKSEN SISÄLTÖ:

OSA	MÄÄRÅ
Lämmitin	1 kpl
Seinäkannake	1 kpl
Puuruuvi (5x60)	4 kpl
Syöttöventtiiliryhmä (VLK 15) tai	1 kpl
Syöttösekoitusventtiiliryhmä (muut mallit)	1 kpl
Säätöjalka (M8x40)	4 kpl

VARAOSAT:

Vastuspaketti	2 kW
	3 kW
Lämpötilansäätötermostaatti	2 kW
	3 kW
Verkkojohto	2 m
Syöttöventtiiliryhmä	15 mm
Syöttösekoitusventtiiliryhmä	15 mm

TOIMINTAKUVAUS

JÄSPİ -vedenlämmitin on tarkoitettu lämpimän käyttöveden valmistukseen. Sen toiminta on täysin automaattista. Vedenlämmittimen säiliö on ruostumatonta terästä, ja se on eristetty polyuretaanilla, jonka ansiosta lämphäviöt ovat vähäiset. Vedenlämmitin ei vaadi varsinaista huoltoa, mutta varolaitteen toiminta on ajoittain syytä tarkastaa.

VAROLAITERYHMÄ

HUOM! Veden lämmetessä sen tilavuus kasvaa. Tämän lämpölaajenemisen vuoksi myös varaajan sisäinen paine kasvaa, koska varaaja on tiivis säiliö ja takaiskuventtiili estää laajentuneen veden virtauksen takaisin. Siksi vedenlämmittimen putkiasennusten yhteydessä on ehdottomasti muistettava asentaa varolaiteryhmä asennuskaavion mukaan. Varoventtiilin avautumispaineen tulee olla 0,9-1 MPa. Varoventtiilistä on johdettava ylivuotoputki viemäriin. Ylivuotoputki asennetaan sulkeettomasti siten, että se on koko pituudeltaan laskeva ja putken pää jää näkyviin. Jäätymisongelmien vuoksi putkea ei myöskään tulisi johtaa ulkoilmaan.

YLEISET ASENNUSOHJEET

Älä jätä varaajaa kosteudelle arkojen lattiamateriaalien päälle ennen sen asentamista, koska säiliöstä saattaa valua kondenssi- tai koepaineistusvettä.

Vedenlämmitin asennetaan lattia- tai kuivakaivolla varustettuun tilaan. Varoventtiilin ulospuhallusteho johdetaan ilmavälin kautta samassa huonetilassa olevan vesilukon tai kuivakaivon kautta viemäriin.

Varaaajan sijoituspaikkaa suunniteltaessa on myös huomioitava riittävä asennus- ja huoltotila varaaajan ympärillä. Sijoituspaikkaa valittaessa on lisäksi huomioitava, että varoventtiilin ylivuotoputki voidaan johtaa lähellä olevaan viemärin tms. Varaaaja pitää myös pystyä tarvittaessa tyhjentämään.

Otettaessa kylmä käyttövesi omasta kaivosta on ennen asennusta varmistuttava käyttöveden laadusta laitevahinkojen välttämiseksi. Tarvittaessa suosittelemme järjestelmän varustamista suodattimella.

Mikäli vesijohtoverkoston paine on huomattavan korkea (yli 6 bar) suositellaan järjestelmään asennettavaksi paineenalennusventtiili.

Kiinteistön maadoitus pitää tarkistaa sähköurakoitsijan toimesta siirryttäessä käyttämään muovisia vesijohtoja. Maadoituksen jatkuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun uusitaan maadoituselektronina toimiva talon vesijohtoliittymä. Mikäli säiliön vaippa toimii ainoana maadoituspaikkana (vanhan kuparisen kytkentäkamman osana) saattaa seurauksena olla (piste)söypymiä.

SEINÄASENNUS

Varaaja asennetaan kuivaan tilaan seinälle pystyasentoon putkiyhteet alaspäin.

• Lämmitin tulee asentaa riittävän tukevaan seinään.
• Asennus tapahtuu irrallisen kannattimen avulla, joka asennetaan seinälle lovet ylöspäin.
• On suositeltavaa kiinnittää kannatin ensin pelkästaän keskireiästä ja tämän jälkeen suorittaa koeasennus.
• Säiliö ripustetaan kannattimen loviin yläpään säätöjalkojen (8) varaan. Jalkojen tulee olla kierrettynä auki n. 4 mm
• Varaajan alapään seinäetäisyyttä saadaan säädettyä alapään säätöjaloilla (9).

Kuva 2. Vedenlämmittimen seinäasennus

7 Seinäkannake
8 Yläpään säätöjalat (M8x40) 2 kpl
9 Alapään säätöjalat (M8x40) 2 kpl
11 Syöttöventtiiliryhmä (∅15 mm)

Mallit	Mitta M
VLK 15 ja 30	245
VLK 60 ja 100	355
VLK 160	475

VAAKA-ASENNUS

Varaaja asennetaan kuivaan tilaan vaaka-asentoon. Sopiva paikka on esimerkiksi tiskipöydän alakaappi.

Kuva 3. Vedenlämmittimen vaaka-asennus
8,9 säätöjalat (M8x40) 4 kpl
11 Syöttöventtiliryhma (∅15 mm)

PUTKIASENNUKSET

Putkiasennukset on tehtävä voimassaolevien määräysten mukaisesti. Asennusohjeet on esitetty myös varaajan kytkentäluukun päällä.

Säiliön pohjassa on ∅15 mm yhteet kylmälle ja kuumalle vedelle. Kylmävesiputki yhdistetaän varaajan sinisellä merkittyyn yhteeseen (5).

Putkiasennuksessa on laitteen kylmävesiputki varustettava vaatimusten mukaisella varo- ja takaiskuventtiilillä (12).

graph TD
    A["Component 5"] --> B["Component 12"]
    C["Component 13"] --> D["LV"]
    E["Component 6"] --> F["KV"]
    G["Component 12"] --> H["KV"]
    I["Component 6"] --> J["LV"]
    K["Component 13"] --> L["KV"]

Kuva 4. Lämmittimen putkistokytkenta
KV = Kylmä käyttövesi sisään
LV = Lämmin käyttövesi ulos
5. Säilion kylmä käyttövesi -yhde (sininen)
6. Säilion kuuma käyttövesi -yhde (punainen)
12. Syöttöventtiiliryhmä
13. Sekoitusventtiili

Varoventtiilin toiminta on ehdottomasti tarkistettava heti sen asentamisen jälkeen. Varoventtiilin tulee liittää sulkeeton ylivuotoputki ja se on johdettava koko matkaltaan laskevasti tarkoituksenmukaiseen paikkaan, esim. lattiakarivoon. Varmistakaa myös säilion tyhjennysmahdollisuus.

Kuva 5. Esimerkki syöttösekoitusventtiiliryhmästä
KV = Kylmä käyttövesi sisään (yhde ∅15)
LV = Lämmin käyttövesi ulos (yhde ∅15)
YV = Ylivuotoputki (yhde ∅15)
5. Säiliön kylmä käyttövesi -yhde (sininen)
6. Säilion kuuma käyttövesi -yhde (punainen)
12. Syöttöventtiiliryhmapuoli
13. Sekoitusventtiilipuoli
14. Varo-/tyhjennysventtiili
15. Sulku-/takaiskuventtiili
16. Ilmausruuvi
17. Sekoitusventtiilin säätönuppi

SÄHKÖKYTKENNÄT

Varaajan sähkövarusteisiin kuuluu lämpötilan säätö- ja rajoitintermostaatti ja sähkövastus. 2-kW:n vastuksilla varustetut VLK vedenlämmittimet on tehtaalla valmiiksi kytketty yksivaiheisiksi. Pistotulppa kytketään maadoitettuun rasiaan.

3 kW:n vastuksilla varustettujen VLK vedenlämmittimien sisäiset kytkennät on tehty valmiiksi tehtaalla 3-vaihekytkennälle. Sähkökytkennän saa suorittaa vain sähköalan ammattihenkilo. Liitäntäjännite on 230/400 V. Kyktentäkaaviot löytyvät myös laitteen kyktentäluukun päältä. Pääkytkin on asennettava määräysten mukaisesti. Laite voidaan kytkëä puoliikiinteästi 1- tai 3-vaiheisesti.

Kuva 6. Sähkökytkentäkaavio (1-)

Kuva 7. Sähkökytkentäkaavio (3-)

VARAAJAN KÄYTTÖ

Ennen käyttöönottoa on varmistuttava, että vesijohtoverkostoon on tehty tiiviyskoe ja että säiliö on täynnä vettä, jotta sähkövastus ei vaurioidu. Varaajan toiminta on käyttöönoton jälkeen täysin automaattista.

ERITYISESTI HUOMIOITAVAA!

Esim. kesämökkikäytössä jäätymisvahinkojen välttämiseksi varaaja on talveksi tyhjennettävä ja virta katkaistava esim. irrottamalla pistoke pistorasiasta. Keväällä käyttöönoton yhteydessä tulee ehdottomasti muistaa täyttää säiliö ennen virran uudelleen kytkemistä. Lievimmissä jäätymisvauriotapauksissa lämmitysvatuksen tiiviste pullahtaa pois paikoiltaan ja lämmitin saatetaan saada vielä toimintakuntoon kyseinen tiiviste vaihtamalla.

Asennuksessa ja käytössä tulee myös huolehtia, ettei varoventtiilin poistoputkea johdeta kylmään tilaa, jossa putken sisällä olevan veden on mahdollista jäätyä.

Jos talon kylmävesisyöttö suljetaan, on myös lämminvesivaraajan sähkösyöttö kytkettävä pois päältä.

SÄILIÖN TÄYTTÖ

1. Tarkasta, että putkiliitokset ovat kiinni
2. Tarkasta, että varo-/tyhjennysventtiili (14) on suljettuna. Venttiilin avaus ja sulku tapahtuu kiertämällä nuppia koko ajan samaan suuntaan (vastapäivään). Nupin noustessa ulospäin venttiili avautuu ja painuessa sisään päin venttiili sulkeutuu
3. Avaa sulkuventtiili (15)
4. Avaa varovasti jokin putkiston kuumavesihana (18). Säiliö on täyttynyt, kun hanasta tulee vain vettä.
5. Tarkasta putkiliitoksien tiiviys.

SÄILIÖN TYHJENNYS

Säiliö tyhjennetään varoventtiilin ylivuotoputken (YV) kautta.

1. Katkaise virransyöttö vedenlämmittimelle
2. Kierra sulkuventtiili (15) kiinni
3. Kierrä sekoitusventtiilin säätönuppia (17) vastapäivään ääriasentoonsa
4. Avaa varo-/tyhjennysventtiili (14) kiertämällä varovasti sen nuppia vastapäivään siten, että se lopuksi lukittuu ulkoasentoonsa.
5. Irrota ilmausruuvi (16) ja avaa putkiston alin kuumavesihana.

Tyhjennyksen nopeuttamiseksi voidaan ilmausruuvin reiän kautta syöttää säiliöön paineilmaa.

KV = Kylmä käyttövesi sisään
LV = Lämmin käyttövesi ulos
YV = Ylivuotoputki

1. Varo-/tyhjennysventtiilin nuppi
2. Sulkuventtiilin nuppi
3. Ilmausruuvi
4. Sekoitusventtiilin säätönuppi
5. Kuumavesihana

Kuva 8. Säiliön täytön / tyhjennyksen komponentteja

SÄILIÖN LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ JA LÄMPÖTILANRAJOITIN

LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ

Lämpötilan säätötermostaatin nupista (20) säädetään varaajan sisällön lämpötilaa. Lämpötilan määrittäminen riippuu paljolti käyttötottumuksesta. Legionella-bakteerien syntymisen estämiseksi suositellaan alimmaksi lämpötilaksi vähintään 55 °C. Energiataloudellisesti on kannattavinta säätaä lämpötila mahdollisimman alas esim. 60 °C. Kulutuksen ollessa runsasta, lämpötilaksi valitaan 80...85 °C.

LÄMPÖTILANRAJOITIN

Jos varaajan sisäinen lämpötila jostain syystä nousee liian korkeaksi, lämpötilanrajoitin laukeaa ja vastus kytkeytyy pois päältä. Varaja ei kytkeydy automaattisesti uudelleen vaan se saadaan toimimaan painamalla lämpötilan rajoitintermostaatin kuittauspainiketta. Rajoitintermostaateissa saattaa joskus esiintyä tahattomiakin laukeamisia (esim. säilytettäessä varajaaa talvisin tyhjänä kesämökillä). Jos laukeamisia kuitenkin alkaa esiintyä usein on kysymys viasta. Tälloin pitää kutsua sähköasentaja paikalle, jotta vika voidaan paikallistaa ja poistaa.

RAJOITTIMEN KUITTAUS

1. Irroita sopivalla työkalulla lämpötilan säätönupin (20) vieressä sijaitseva suojatulppa (21)

2. Kuittaus tapahtuu painamalla jollakin kapeapäisellä puikolla jommastakummasta pikkureiästä näkyvää rajoittimen kuittauspainiketta. Lämmittimen mallista riippuu, kumpaa painiketta (22 tai 23) tulee painaa.

Kuva 9. Säilion ohjauspaneeli

1. Lämpötilan säätönuppi
2. Peitetulppa
3. Kuittauspainike (pistokeliitännäiset)
4. Kuittauspainike (ei pistokeliitännäiset)

VERKOSTOON LÄHTEVÄN KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ

VLK 30, 60, 100 ja 160 mallien vakiovarustukseen kuuluu termostaattisekoitusventtiili, jonka avulla esisäädetään verkostoon lähtevän käyttöveden lämpötila. Termostaatin säädintä (17) kääntämällä valitaan haluttu esilämpötila. Suosituslämpötila on 55 °C. Säätö tapahtuu siten, että avataan lähilavuaarin kuumavesihana (18) ja lämpömittarin (19) avulla säädetään sekoitusventtiili sellaiseen asentoon, että hanasta tulevan veden lämpötila on haluttu (esim. 55 °C).

1. Termostaatin säädin (säätöalue 28-65 °C)
2. Kuumavesihana
3. Lampömittari

Kuva 10. Lämpimän käyttöveden esisäätö

HUOLTO

Varoventtiilin toiminta tulee tarkastaa 3-4 kuukauden välein, koska sen puutteellinen toiminta saattaa aiheuttaa vaaratilanteen. Venttiili aukaistaan kiertämällä sen nuppia (14) vastapäivään, jolloin vesi virtaa varoventtiilin poistoputken = ylivuotoputken (YV) läpi. Jollei näin tapahdu, venttiili on viallinen ja se on vaihdettava. Laitteen ulkopinta voidaan puhdistaa laimeilla pesuaineilla.

Mahdollisen vastuksen irrotuksen / vaihdon yhteydessä säilion sisäpinta voidaan puhdistaa vastusluukun kautta.

VIANETSINTÄ

• Kaikissa häiriötapauksissa tulee ensin tarkastaa, että kysymyksessä ei ole (tai ei ole ollut) sähkökatkos sähkön toimituksessa eikä pää- tai ryhmäsulakkeiden rikkoutuminen.
• Varaaja on kytkeytnyt pois päältä. Pistokeliitännäisissä malleissa tarkista, että pistoke on kytkettynä maadoitettuun pistorasiaan. Tarkista myös pistorasian toimivuus esim. jollakin muulla sähkölaitteella. Muissa malleissa tarkista, että sähkösyötön päakytkin on kytkettynä.

Katso myös kohta - LÄMPÖTILANRAJOITIN (s. 7).

• Varaajasta verkostoon lähtevän veden lämpötila ei ole sopiva. Tarkista lähtevän veden esisäätöä varten mahdollisesti verkostoon asennetun termostaatti-sekoitusventtiilin säätimen asetus.
• Varaaja ei tuota riittävästi lämmintä käyttövettä. Katso kohta - LÄMPÖTILAN SÄÄTÖ (s. 7).
• Lämpötilanrajoitustermostaatin kuittauspainiketta pitää painaa usein. Syynä on mahdollisesti rikkoutunut termostaatti. Ottakaa yhteys asentajaan.
• Varaajan lämpimänveden tuottokyky on oleellisesti laskenut. Syynä on mahdollisesti rikkoutunut vastus tai termostaatti. Ottakaa yhteys asentajaan.
• Varaaja polittaa useasti sähkötaulussa olevan sulakkeen. Syynä on mahdollisesti rikkoutunut vastus tai termostaatti. Ottakaa yhteys asentajaan.

Rikkoutunut sähköinen osa ( vastus, termostaatti tai verkkojohto ) on vaihdettava valmistajan toimittamaan alkuperäiseen varaosaan. Vaihdon saa suorittaa vain sähköalan ammattihenkilö.

Termostaatin tai vastuksen vaihdon yhteydessä on huomioitava anturien oikea asennusjärjestys: ensin anturiputkeen laitetaan pidempi lämpötilan säätimen anturi ja toiseksi lyhyempi lämpötilan rajoittimen anturi.

HUOM! varoventtiilin tiputus tulkitaan yleisesti niin, että siinä on jokin vika, vaikka asia on aivan päinvastoin. Varoventtiili toimii silloin juuri niin kuin sen pitääkin. Tiputus johtuu veden lämpölaajenemisesta. Saneerauskohteissa, käyttövesiverkoston uusimisen yhteydessä, vaihdetaan usein putkia ja venttiileitä. Tälloin uusiintuu myös verkoston yksisuuntaventtiili, jonka kautta paineen nousu on ennen päässyt pakenemaan verkoston muihin osiin. Siksi varoventtiili tiputtaa saneerauskohteissa enemmän kuin ennen.

Veden tiheys on suurimmillaan + 4 °C lämpötilassa. Kun lämpötilaa tästä nostetaan tai lasketaan, veden tilavuus kasvaa.

Veden tiheys on suurimmillaan + 4 °C lämpötilassa. Kun lämpötilaa tästä nostetaan tai lasketaan, veden tilavuus kasvaa.

Veden tilavuuden lämpölaajenemiskerroin nostettaessa lämpötila +4 °C:sta... +80 °C:seen on 0,0290:

$$ \begin{array}{l l l l} 1 \mathrm{Kg} & \mathrm{H} _ {2} \mathrm{O} (\text { vettä }) & + 4 ^ {\circ} \mathrm{Clämpötilassa} & = 1 \quad \text { litra } \ 1 \mathrm{Kg} & \mathrm{H} _ {2} \mathrm{O} (\text { vettä }) & + 8 0 ^ {\circ} \mathrm{Clämpötilassa} & = 1, 0 2 9 0 \text { litra } \end{array} $$

$$ \begin{array}{l l l} \text { ESIM. } & 1 0 0 - k g v e t t a & + 4 ^ {\circ} C \text { lämpötilassa } \ & 1 0 0 - k g v e t t a & + 8 0 ^ {\circ} C \text { lämpötilassa } \end{array} = 1 0 0 \quad \text { litraa } \ = 1 0 2, 9 \text { litraa } $$

Esimerkissä säiliöstä poistuu 2,9 litraa.

Esimerkkien avulla pyritään havainnollistamaan, kuinka paljon vesi laajenee lämmitessään, ja siten kuinka paljon vettä voi varoventtiilin läpi poistua vuorokaudessa. Mikäli tämä laajentunut osa vedestä ei pääse pois varoventtiilin kautta, paine järjestelmässä nousee niin korkeaksi, että lopulta verkoston heikoin kohta pettää ja aiheuttaa vesivahingon.

TAKUU

Säiliön takuu on 2 vuotta, komponenttien 1 vuosi. Takuu ei koske tilanteita, joissa on toimittu käyttö- ja asennusohjeiden vastaisesti.

KIERRÄTYS

Poistettaessa laite käytöstä on sovittava pätevöityneen asentajan kanssa, että laite toimitetaan tarkoituksenmukaiselle ja valtuutetulle kierrätysasemalle.